Onnea presidentti Sauli Niinistölle!

Maanantai 6.2.2012 klo 5:54 - Kari Silvennoinen

Presidentinvaali ratkesi yllätyksettömästi Sauli Niinistön eduksi eilen jo heti ennakkoäänten tultua ruudulle tasan kello 20. Voin vain onnitella häntä lämpimästi, koska olen ollut hänen kannattajansa pitkään, jo ainakin vuodesta 1999 saakka. Silloin hän ei vain halunnut lähteä ehdolle, kun oli silloin vielä puolivallaton leskimies.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun minun ehdokkaani voittaa presidentinvaalit. Ensimmäisen kerran pääsin äänestämään vuoden 1978 Kekkosvaaleissa. Tein silloin voimakkaasti vaalityötä perustuslaillisten ehdokkaan, tohtori Ahti M. Salosen puolesta. Saimme kuusi valitsijamiestä, mikä silloin oli mielestäni hyvä saavutus (ja tänä päivänä ajatellen vielä parempi, olimme todellinen toisinajattelijoiden ryhmä). Vennamo sai 10 ja Westerholm 34 valitsijamiestä.

Sitten tultiinkin synkeälle ja suomettuneelle 1980-luvulle, joiden vaaleja Koivisto hallitsi. Äänestin vuoden 1982 (ensimmäisissä vapaissa vaaleissa sitten vuoden 1956) presidentinvaaleissa Georg C. Ehrnroothia valitsijamieheksi (kuten aina kun hän vain oli ehdolla), mutta häntä ei valittu. Vuoden 1988 vaaleissa äänestin jo Koivistoa vastaan.

Vuonna 1994 äänestin Elisabeth Rehniä molemmilla kierroksilla, tosin kävin äänestämässä Ahtisaarta SDP:n kaikille avoimessa esivaalissa. Siis äänestämässä Sorsa pois pelistä, mikä onnistuikin. Vuoden 2000 vaaleissa äänestin toisella kierroksella Esko Ahoa ja vuonna 2006 tietysti Niinistöä. Vasta nyt, vuonna 2012, tuli jättipotti.

Täytyy koettaa saada Niinistöltä kannatusta karjalaisen kansanosan kanteille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (ja muuallakin). Luulen että häneen tehoavat juridiset perustelut paremmin kuin näihin hänen edeltäjiinsä, joilta olemme saaneet vain kylmää vettä niskaan.

Oman kansan ihmisoikeudet

Torstai 2.2.2012 klo 15:02 - Kari Silvennoinen

Näiden presidentinvaalien  kierroksen yhdeksi teemaksi on noussut presidentin velvollisuus edistää ihmisoikeuksia maailmalla. On sanottu, että nykyinen presidentti on niitä kiitettävällä tavalla edistänyt ja kysytty ehdokkailta miten he toimisivat. Unhoon ovat jääneet tässä yhteydessä suomalaisten omat ihmisoikeudet esim. Venäjällä samoin kuin suomensukuisten kansojen oikeudet siellä.

Omaisuuden suoja on eurooppalaisten ihmisoikeus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä joukko karjalaisen kansanosan kanteita, joissa vaaditaan Venäjää tilille näiden ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Olemme pyytäneet valtiovallalta tukea kanteille. Valtiovallan vastauksena on ollut presidentin kylmäkiskoinen hiljaisuus (kirjeisiimme ei ole tullut edes tavanomaista kuittausta sen vastaanottamisesta) tai jopa suoranainen vastapuolen puolelle asettuminen (kuten ulkoministeri teki Moskovassa kesäkuussa 2006).

On helppoa olla muka huolissaan ihmisoikeuksista jossain kaukaisessa maassa. Vaikeaa on näköjään konkreettisesti ottaa tällainen asia esille esim. Vladimir Putinin kanssa. Vaikeaa on asettua myös oikeasti heikomman puolelle, kun se heikompi on omaa kansaa tai oman kansan lähisukua. Oman kansan ihmisoikeuksista huolehtiminen, jos mikä, on kuitenkin yksi presidentin tärkeimmistä tehtävistä.  Nyt kummaltakin ehdokkaalta kuullaan kauniita korulauseita. Kun arki tulee ja äänet on laskettu, tuskin kuullaan asiasta mitään.

Eurosyylliset saatetaan joutua selvittämään

Sunnuntai 18.12.2011 klo 8:31 - Kari Silvennoinen

Euroopan kriisikokouksessa päätettiin muodostaa talouspoliittinen liitto, joka tuo vakautta nykyiseen talouden turbulenssiin huolehtimalla mm. taloudenpidon valvonnasta. Päätettiin myös EVM:n aikaistamisesta sekä EVM:n päätöksenteon tehostamisesta kriisitilanteessa siten, että päätökset saadaan tehtyä 85 %.n määräenemmistöllä. Näin otetaan änkyröiltä pois mahdollisuus viivyttää ja vahingoittaa Euroopan taloudenpitoa.

Nämä päätökset ovat erittäin tervetulleita. Suomen perustuslain kannaltakaan järjestelyssä ei ole mitään ongelmaa. Eduskunnan budjettivaltaan ei tällä kajota kun siltä kuitenkin kysytään etukäteen suostumus esim. takausten enimmäismääriin. Ihmetystä herättääkin lähinnä perustuslakivaliokunnan kiire tuomita järjestely perustuslain vastaiseksi, vaikka sillä ei ollut edes tiedossa mitä sopimus tulee pitämään sisällään.

Jos poliitikot nyt ajavat meidät nurkkaan pikkupolitikoinnillaan se osoittaa vastuuttomuutta, jota ei pitkään aikaan ole nähty. Ehkä vastaavaa nähtiin viimeksi vahvan markan politiikassa, seuraukset olivat katkerat. Tämän nykyisen seikkailupolitiikan seuraukset saattavat olla vielä pahemmat. Raju lama ja työttömyys, Suomen luottoluokituksen laskeminen ja ajautuminen rahoituskriisiin, sadattuhannet konkurssit ja niiden seurauksina mittaamattomat henkilökohtaiset kärsimykset.

Valtioneuvoston olisi huolehdittava, ettei kukaan pääse aiheuttamaan maallemme vahinkoa omituisilla ja epätavallisilla vaatimuksilla, joilla ei ole todellisuuspohjaa ja joiden hyöty on plus miinus nolla. Jos Suomi jää EVM:n ulkopuolelle ja kaikkein pahin tapahtuu, on edessä vuosien korpivaellus. Siinä samalla syyllisetkin sitten kyllä on saatettava vastuuseen. Toivon todella, että eurosyyllisyysoikeudenkäyntiä ei tarvitsisi käynnistää muutaman vuoden kuluttua.

Pesänjakajan toimivallasta KKO:2011:57

Torstai 14.7.2011 klo 18:10 - Kari Silvennoinen

Korkein oikeus linjasi pesänjakajan toimivaltaa uudessa ratkaisussaan. Tämän ratkaisun mukaan pesänjakaja ratkaisee kysymyksen holografisen testamentin pätevyydestä. Oikeuskirjallisuuden kanta on aiemmin ollut toinen. Ratkaisun mukaan rinnakkaisen testamentin edunsaajalla ei ole edes oikeutta saattaa kilpailevan testamentin pätevyyttä tutkittavaksi eri oikeudenkäynnissä, vaan asian ratkaisee tästä eteenpäin aina pesänjakaja:

A ja B olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa olevan toissijaismääräyksen mukaan jäämistö oli viimeksi eläneen kuoltua menevä yhdistys X:lle. B oli kuollut 3.2.1989. A oli toimittanut asianajajalleen 4.11.2004 päivätyn käsin kirjoittamansa ja allekirjoittamansa testamentiksi otsikoidun asiakirjan, josta ilmeni hänen tahtonsa määrätä omaisuutensa C:lle, mutta jonka nojalla ei ollut laadittu muotomääräykset täyttävää testamenttia. A kuoli 15.12.2004.

Koska testamentin moitteelle perintökaaren 14 luvun 5 §:ssä säädetty määräaika koskee vain perillisen saman lain 13 luvun 1 §:n nojalla nostamaa kannetta, X:llä oli testamentin saajana oikeus tuosta määräajasta riippumatta vaatia, että pesänjakaja ratkaisee perinnönjaon yhteydessä kysymyksen C:n hyväksi tehdyksi väitetyn testamentin olemassaolosta ja pätevyydestä. X:llä oli myös oikeus moittia pesänjakajan asiassa tekemää ratkaisua perinnönjaon moitteelle säädetyssä määräajassa.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein 4.11.2004 päivätyn asiakirjan ei katsottu olevan testamentti, vaan ainoastaan asianajajalle annettu toimeksianto testamentin laatimiseksi.

Euron uudistuminen

Lauantai 9.7.2011 klo 16:40 - Kari Silvennoinen

Leif Salmèn luki madonlukuja eurolle (HS 7.7.2011) pahoitellen mm. sitä, etteivät rahaliittoa ajaneet poliitikot 1990-luvulla ymmärtäneet saman tien toteuttaa euroon liittyen myös talousunionia. Mitenkään myöhäistä talousunionin toteuttaminen ei tietysti ole vieläkään. Kunhan euro toipuu tästä nykyisestä kriisistä (tavalla tai toisella), tulee Euroopan edelleen integroiminen olemaan välttämätöntä Salménin mainitsemista syistä. 

En tiedä millä mandaatilla Salmén julistautuu Euroopan kansalaisten äänitorveksi tässä asiassa. Ainakaan minä en ole antanut hänelle valtakirjaa. Televisiosta olemme saaneet nähdä kreikkalaisten ja muidenkin mielenosoituksia, jotka kieltämättä ovat ruudussa näyttäviä. Olen antanut kuitenkin kreikkalaisten ja espanjalaisten ystävieni kertoa minulle asioista toista. Totuus on toisen näköinen.

Mielenosoitukset, niin tässä kuin muissakin vastaavissa tapauksissa, kokoavat kaikenlaista väkeä anarkisteista kommunisteihin. Paljon porua, vähän villoja. Suurimman äläkän näyttävät päästävän ne, joilta leikataan heidän tähän asti nauttimiaan tolkuttomia etuuksia. Meillä sopimuksia kunnioittavilla ja lakia noudattavilla euromyönteisillä kansalaisilla ei ole mitään syytä pelätä Salménin tai hänen poliittisten kumppaneidensa uhkailuja toimista ”joiden rinnalla Madridin ja Ateenan protestit ovat kilttejä lastenkutsuja”.

Emme saa antaa periksi kiristykselle tai uhkailulle. Näissä asioissa on kysymys monimutkaisista taloudellisista ja poliittisista rakenteista kansainvälisoikeudellisine sopimussuhteineen. Näitä asioita ei voi Salménin tavoin yksinkertaistaa tai yhdenmukaistaa hänen poliittisten tarkoitusperiensä keppihevoseksi. Euro on liian arvokas asia uhrattavaksi poliittisen ääriliikkeen tai tiettyä poliittista impivaaralaisuutta ajavan vanhoillisen voiman hyökkäysvaunujen alle. Euro nousee ja uudistuu, kun me nostamme ja uudistamme sen.

Kari merellä

Keskiviikko 29.6.2011 klo 6:20

Parkkisakkoja ja muuta jonninjoutavaa

Keskiviikko 22.6.2011 - Kari Silvennoinen

Korkein oikeus antoi ratkaisun KKO:2011:43 sen oman aiemman tuomion purkuhakemukseen. Tämä nosti uudelleen keskusteluun yksityisten parkkifirmojen ”oikeuden sakottaa” autoilijoita. Minäkin osallistun näin kuumalla ilmalla tähän joutavaan keskusteluun, siinä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Meidän paikallinen korkein oikeutemme teki aivan oikean ratkaisun jo alun pitäen. Kyseessä on sopimus ja sen tulkinta.

Kun autoilija ajaa parkkialueelle (esim. Oikeustalon pihaan Helsingissä) hän samalla tulee solmineeksi sopimuksen pysäköinnistä ParkCom –nimisen yhtiön kanssa. Isot taulut pysäköintialueen laidalla antavat sisällön syntyvän sopimuksen ehdoille. Joka ei noudata niitä, vaan esim. jättää autonsa alueelle pitemmäksi kuin sovituksia ajaksi, rikkoo tehtyä sopimusta. Sen jälkeen toinen osapuoli on oikeutettu perimään häneltä sopimuksen mukaisen maksun hyvityksenä sopimuksen rikkomisesta.

Ns. oikeusoppineet ovat seikoittaneet asiaan kaikenlaista joutavaa, kuten kysymyksen viranomaisvallan siirtämisestä yksityisille tai muuta vastaavaa. Minusta paikallinen korkein oikeutemme teki asiassa oikean ratkaisun. Ainoa asia joka hämmästyttää, on se jonkinlainen ujous, jolla korkein oikeus ratkaisee asioita. Se on kuitenkin korkein oikeus, vaikka tosin vain paikallinen korkein oikeus (eurooppalaisessa ympäristössään).

Korkeimman oikeuden pitää astua rohkeasti valtatyhjiöön missä sellainen on. On liian paljon valitettavia esimerkkejä korkeimman oikeuden ujoudesta antaa ennakkoratkaisuja kysymyksistä, jota sen mielestä jotenkin ”kuuluvat lainsäätäjälle”. Ruotsin korkeimman oikeuden presidentti Torgny Håstedt sanoi pohjoismaisessa seminaarissa Helsingin yliopistossa toissa vuonna, että ”högsta domsdolen har det alltid rätt”. Samaa tervettä itsetuntoa toivoisi Suomenkin korkeimmalle oikeudelle.