Yhteystiedot

Asianajotoimisto Kari Silvennoinen Ky
Korkeavuorenkatu 19 A
00130 Helsinki

Puh. 010 616 8920 (int + 358 10 616 8920)
fax 010 616 8929 (int + 358 10 616 8929)
gsm 0500 705 716 (int + 358 500 705 716)

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Kiinteistökirjaamisen harmonisointi Euroopassa

Maanantai 21.10.2013 klo 6:40 - Kari Silvennoinen

Tekniikan kehittyminen tekee kiinteistökirjaamisen harmonisoinnin Euroopassa mahdolliseksi huolimatta taustalla piilevistä erilaisista käsityksistä koskien esim. omistusoikeuden siirtymistä. Rekisterit lisäävät kaikkialla Euroopassa oikeusvarmuutta ja vähentävät yksityisen selonottovelvollisuuden tarvetta, joten tähän suuntaan menevä kehitys on luonnollinen jatkumo kansalliselle kehitykselle.

Kirjaamisen harmonisoimiseksi on ehdotettu eurolainhuudon (EuroTitle) käyttöönottoa. Ehdotuksen mukaan tällainen kirjaamismerkintä antaisi takeet siitä, että (euro)rekisteristä näkyisivät kaikki kiinteistöön kohdistuvat oikeudet, eikä muita kuin rekisteriin merkittyjä vastuita ole. Se takaisi myös, että rekisterimerkinnät ovat tietyssä etusijajärjestyksessä. Järjestelmä loisi eurooppalaisen kiinteistökirjajärjestelmän ja yhtenäisen kiinteistöön kohdistuvien oikeuksien rekisteröimisen. Sitä olisi mahdollista tarkastella online mistä tahansa muualta Euroopasta ja se toimisi perustana sähköiselle kiinteistön kaupalle.

Eurolainhuudon haltijan oikeudet kiinteistöön veisivät kirjaamiseen uudelle eurooppalaiselle tasolle. Kansalliset kirjaamisviranomaiset antaisivat tämän rekisterimerkinnän sitä pyytävälle kiinteistönomistajalle. Niinpä eurooppalaisen maan koko alueen ei tarvitsisi kuulua tällaiseen eurorekisteriin. Sellainen rekisterimerkintä olisi kuitenkin hyödyksi silloin, kun omistaja haluaa myydä maata jonkun muun EU:n maan kansalaiselle. Ilmeisesti myös ostajan (ulkomaalainen) pankki vaatisi tällaista rekisteröintiä ennen kuin antaisi ostajalle lainaa kiinteistöä vastaan.

Eurooppalaisia kiinteistömarkkinoita ollaan luomassa. Eräät online –palvelut kuten webcei.com ja european property.com tarjoavat kaupaksi kiinteistöjä ympäri Eurooppaa. Eurooppalaiset kiinteistön kaupat voivat kuitenkin toteutua täysimittaisesti vasta kun on toteutettu vähintään edellä kuvattu eurolainhuutojärjestelmä. Tähän liittyvät harmonisointiin tähtäävät eri järjestelmät kuten EULIS (The European Land Information Service), joka pyrkii tuomaan eurooppalaiset kiinteistötietojärjestelmät yhteen internet-portaaliin (eulis.org). Kehittyneempi järjestelmä EULIS 2.0 pyrkii antamaan vielä tarkempaa kiinteistöinformaatiota maittain osoitteessa eulis.eu/project-line. Internet näyttääkin olevan pääosassa harmonisointikehityksessä ja tekee mahdolliseksi kehityskulun, joka ei muuten olisi mahdollinen.

Harmonisointia täydentäväksi ja ehkä myös vaihtoehdoksi pitkälle menevälle harmonisoinnille on esitetty USA:n mallin mukaista vakuutusjärjestelmää. USA:ssa vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutussuojaa kiinteistön omistusoikeuden ja kirjaamisen puutteita vastaan. Vakuutus pitää sisällään mm. kirjaamisen suojan sekä oikeusturvavakuutuksen mahdollisia omistusoikeusriitoja varten. Vakuutussuoja on USA:ssa hyvin toimiva ja tasaa paikallisten kiinteistötietojärjestelmien eroja ja antaa suojaa mm. lainanantajille.

Sähköinen kehitys tulee mahdollistamaan Euroopan laajuiset kiinteistömarkkinat. Tästä tullaan saamaan runsaasti kokemusta kun kotimainen sähköinen kaupankäynti alkaa. Sen jälkeen valmius Euroopan laajuisen järjestelmän käyttöön ottamiseen tulee olemaan hyvä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiinteistökirjaaminen, eurooppaoikeus, EU

Oikeuslähteistä

Maanantai 5.3.2012 klo 17:28 - Kari Silvennoinen

Ah, niin paljon niin paljon on epäselvyyttä oikeuslähteistä, että kirjoitan ne tähän näkyviin ohjeiksi kaikille:

A. Velvoittavat oikeuslähteet:

1. EU-lainsäädäntö eli Euroopan yhteisöjen perustamissopimus (Rooman sopimus) myöhempine muutoksineen ja lisäyksineen sekä yhteisöjen toimielinten antamat asetukset (regulations), direktiivit ja oikeusohjeeltaan yleistettävissä olevat yksittäiset päätökset.

2. Euroopan tuomioistuinten (ECJ) ratkaisuista ilmenevät yleiset oikeusohjeet.

3. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuista ilmenevät yleiset oikeusohjeet.

4. Kansallinen lainsäädäntö perustuslaista normihierarkkisesti alaspäin alemmanasteisiin säädöksiin.

5. Sopimusperustainen oikeus.

B. Ohjeelliset oikeuslähteet:

6. Lainvalmisteluaineisto.

7. Prejudikaatit eli Suomen ylimpien tuomioistuinten ennakkoratkaisut, joilla katsotaan olevan ennakkotapausarvoa.

8. Muut oikeudenkäyttöä yhtenäistävät viranomaispäätökset.

9. ECJ:n ja EIT:n ratkaisuista ilmenevät yleiset oikeusohjeet, joiden merkitys suomalaisen tuomarin tai muun lainsoveltajan ratkaisuharkinnassa ei ole rinnastettavissa kansalliseen perustuslakiin tai kansalliseen lainsäädäntöön. ECJ:n osalta on tällöin tavallisesti kyse kilpailu- tai sisämarkkinaoikeudesta tai kansallisten tukien kaltaisista oikeuskysymyksistä. EIT:n osalta vähemmän keskeisten ihmisoikeussopimuksen artiklojen tulkinnasta.

10. Lainopillinen oikeuskirjallisuus.

11. EYTI:n ja EIT:n ratkaisuista ilmenevät yleiset oikeusohjeet, joilla ei ole ainakaan välitöntä sovellettavuutta Suomen oikeudessa.

12. Oikeusvertailevat, oikeushistorialliset, oikeuslingvistiset, oikeusekologiset yms. ratkaisuperusteet.

13. Reaaliset argumentit eli yhteiskunnallinen seuraamusharkinta.

------------

On hyvä huomata, että esim. Euroopan unionin asetukset (regulations) ylittävät/ syrjäyttävät kaikilta osin Suomen perustuslain määräykset, tavallisina lakeina säädetyistä laeista puhumattakaan. Tämä on erittäin hyvä. Suomalainen lainsäätäjä on sidottu eurooppalaisiin (vapaan maailman) arvoihin eikä voi poiketa enää niistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeuslähteet, Eurooppaoikeus, laki