Yhteystiedot

Asianajotoimisto Kari Silvennoinen Ky
Korkeavuorenkatu 19 A
00130 Helsinki

Puh. 010 616 8920 (int + 358 10 616 8920)
fax 010 616 8929 (int + 358 10 616 8929)
gsm 0500 705 716 (int + 358 500 705 716)

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Omistajaton omaisuus

Torstai 2.6.2016 klo 17:59 - Kari Silvennoinen

Paikalinen korkein oikeutemme on jälleen kesän kynnyksellä yllättänyt kannanotollaan eräässä hakemusasiassa, katso KKO:2016:30. Juttu koskee omistajattoman tilan omaisuutta. Päätöksestä puuttuu kokonaan syvempi analyysi omaisuuden omistajattomuudesta, ja motiivit tehdä tällainen päätös ovatkin varmasti muualla kuin halussa omistusoikeuskysymysten syvälliseen oikaisuun.
Korkein oikeushan perinteisesti yrittää olla astumatta mihinkään valtatyhjiöön tai lainsäätäjän varpaille. Jos joku tie on tarjolla ratkaisupakon välttämiseen, korkein oikeus mieluusti käyttää sen hyväkseen. Tässä edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa siis kuitenkin korkein oikeus otti hiukan huitaisten kantaa perintöomaisuuden omistajattomuuteen. Testamentin tekijöiden ei kuitenkaan tästä kannata riemastua. Perintöveroa koskeva oikeuskäytäntö tuskin lähtee tällä perusteella muuksi muovautumaan.
Jos tällaisesta kevyestä omistusoikeutta koskevasta ratkaisusta täytyy jotain johtopäätöksiä tehdä, ne liittyvät varmasti korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ristiriitaisuuteen. Perintöveroasiathan ratkaisee viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Korkeimmassa oikeudessa kahden tuomioistuinlinjan päätösten ristiriitaisuus lienee nähty sellaisena, että hallintotuomioistuimet lakkautetaan. Tämän päätöksen myötä näyttäytyy kuitenkin todellisena mahdollisuutena paikallisen korkeimman oikeuden liittäminen paikallaiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eikä meillä muutenkaan ole varaa moniin korkeimpiin oikeuksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omaisuus, omistusoikeus, testamentti

Suomenlahti Suomelle

Tiistai 26.1.2016 klo 5:16 - Kari Silvennoinen

Suomenlahti Suomelle joukkorahoituskampanja
Toimistomme laatii selvityksen Suomenlahden omistuksesta. Valtiojohtomme ei ole kyennyt puolustamaan suomalaista Suomenlahtea ja suomalaista omistusta Euroopan Unionin ulkopuolisia tahoja vastaan. Me puolustamme näitä arvoja sinun tuellasi.
Auta meitä tutkimuksessamme,
-          kun kartoitamme Suomenlahden yksityisen valtauksen mahdollisuudet,
-          laadimme oikeudellisen arvioin niistä oikeustoimista, joihin suomalaisten on mahdollisuus ryhtyä,
-          ja kun tutkimme suomalaisten mahdollisuudet toimia omassa oikeusjärjestelmässään, koska valtiojohtomme katsoo saamattomana Suomenlahden liukumista vieraaseen määräysvaltaan.
Päämääränä on palauttaa Suomenlahden omistajille toimivalta omilla vesillään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomenlahti, esineoikeus, omistus

Kuka omistaa Lapin erämaat?

Tiistai 4.3.2014 klo 18:20 - Kari Silvennoinen

Asumattomien erämaiden on vanhastaan katsottu kuuluvan valtion omistukseen. Harvaan asutuilla seuduilla huomattavat määrät erämaita onkin jäänyt sen omistukseen. Maat ovat pääsääntöisesti Metsähallituksen hallinnoimia. Teoreettisesti valtion omistuss näillä alueilla pohjautuu kuningas Kustaa Vaasan käskykirjeeseen vuodelta 1542. Tämä käskykirje ei kuitenkaan voinut koskea Lappia, koska Lappi ei tuolloin (Pähkinäsaaren rauhan rajojen ollessa voimassa) kuulunut Ruotsi-Suomeen. Käskykirjeen ulottuminen osaan Pohjois-Karjalastakin on kyseenalainen. muonion_revontulet.jpg

Maakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan lainhuudatusvelvollisuus ei koske valtion metsämaata. Lain perustelujen mukaan valtion metsämaan omistusoikeutta voidaan pitää muutoinkin selvänä, joten kirjaamista ei tarvita. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun asetuksen 2 luvun 13 §:n 1 momentin 7 –kohdan mukaan rekisteriin merkitään muistutustietona lainhuudatuksen ulkopuolelle jäävän kiinteistön omistaja ja kiinteistöä hallinnoiva viranomainen. Omistusoikeus on tietysti tältäkin osin mahdollista selvittää oikeusteitse.

Valtion metsämaa muodostaa kunnittain oman kiinteistönsä, joka merkitään kiinteistörekisteriin kiinteistörekisterilain 2 §:n perusteella. Näin ollen valtion luovuttaessa määräalan tällaisesta kiinteistöstä, luovutuksensaaja on velvollinen huudattamaan saantonsa. Huudattamiselle ei ole mitään estettäkään, kun tällainen maa on merkitty kiinteistörekisteriin.

Kiinteistörekisterilakia, erityisesti sen 2 §:ää säädettäessä vuonna 1985 lähtökohtana oli, että kiinteistörekisteriin merkitään samat kiinteistöt, jotka oli aiemmin merkitty kiinteistöinä maarekisteriin ja tonttikirjaan. Lain perusteluissa viitataan jakolain 282 ja 284 §:iin. Jakolain 284 §:n 1 momentin 2) kohta taas oli vuonna 1976 saanut sisällökseen: ”Kiinteistönä merkitään maarekisteriin valtion metsämaa sekä tällaiselle maalle perustetut yleiset ja erityiset suojelualueet”.

Jakolain 284 § alkuperäisenä (laki 14.12.1951/ 604) kuului: ”Tiloina otetaan maarekisterissä huomioon…4) niityt ja saaret, jotka eivät ole osia tilasta eivätkä valtion metsämaata”. Jakolakia edeltäneessä asetuksessa jakolaitoksesta (82/ 1916) ei ole vastaavaa säännöstä. Voidaan siis todeta, että lainsäädännössä on määräykset valtion metsämaan merkitsemisestä kiinteistörekisteriin. Sieltä kuitenkin puuttuu suora lain säännös metsämaan omistusoikeudesta.   

Lapin ja Pohjois-Karjalan erämaat tarjovat mahdollisuuden viedä asia oikeuskäsittelyyn. Tarvitaan vain rutkasti urheilumieltä ja kohtuullisen kokoinen sotakassa oikeustaistelua varten. Valtiolla ei ole saantoa erämaihin, joten erämaat odottavat ottajaansa.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lappi, erämaa, omistusoikeus