Yhteystiedot

Asianajotoimisto Kari Silvennoinen Ky
Korkeavuorenkatu 19 A
00130 Helsinki

Puh. 010 616 8920 (int + 358 10 616 8920)
fax 010 616 8929 (int + 358 10 616 8929)
gsm 0500 705 716 (int + 358 500 705 716)

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Sisältölaatikko

Teksti tai HTML-koodi

Omistajaton omaisuus

Torstai 2.6.2016 klo 17:59 - Kari Silvennoinen

Paikalinen korkein oikeutemme on jälleen kesän kynnyksellä yllättänyt kannanotollaan eräässä hakemusasiassa, katso KKO:2016:30. Juttu koskee omistajattoman tilan omaisuutta. Päätöksestä puuttuu kokonaan syvempi analyysi omaisuuden omistajattomuudesta, ja motiivit tehdä tällainen päätös ovatkin varmasti muualla kuin halussa omistusoikeuskysymysten syvälliseen oikaisuun.
Korkein oikeushan perinteisesti yrittää olla astumatta mihinkään valtatyhjiöön tai lainsäätäjän varpaille. Jos joku tie on tarjolla ratkaisupakon välttämiseen, korkein oikeus mieluusti käyttää sen hyväkseen. Tässä edunvalvojan määräämistä koskevassa asiassa siis kuitenkin korkein oikeus otti hiukan huitaisten kantaa perintöomaisuuden omistajattomuuteen. Testamentin tekijöiden ei kuitenkaan tästä kannata riemastua. Perintöveroa koskeva oikeuskäytäntö tuskin lähtee tällä perusteella muuksi muovautumaan.
Jos tällaisesta kevyestä omistusoikeutta koskevasta ratkaisusta täytyy jotain johtopäätöksiä tehdä, ne liittyvät varmasti korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ristiriitaisuuteen. Perintöveroasiathan ratkaisee viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Korkeimmassa oikeudessa kahden tuomioistuinlinjan päätösten ristiriitaisuus lienee nähty sellaisena, että hallintotuomioistuimet lakkautetaan. Tämän päätöksen myötä näyttäytyy kuitenkin todellisena mahdollisuutena paikallisen korkeimman oikeuden liittäminen paikallaiseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eikä meillä muutenkaan ole varaa moniin korkeimpiin oikeuksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omaisuus, omistusoikeus, testamentti

Pesänjakajan toimivallasta KKO:2011:57

Torstai 14.7.2011 klo 18:10 - Kari Silvennoinen

Korkein oikeus linjasi pesänjakajan toimivaltaa uudessa ratkaisussaan. Tämän ratkaisun mukaan pesänjakaja ratkaisee kysymyksen holografisen testamentin pätevyydestä. Oikeuskirjallisuuden kanta on aiemmin ollut toinen. Ratkaisun mukaan rinnakkaisen testamentin edunsaajalla ei ole edes oikeutta saattaa kilpailevan testamentin pätevyyttä tutkittavaksi eri oikeudenkäynnissä, vaan asian ratkaisee tästä eteenpäin aina pesänjakaja:

A ja B olivat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa olevan toissijaismääräyksen mukaan jäämistö oli viimeksi eläneen kuoltua menevä yhdistys X:lle. B oli kuollut 3.2.1989. A oli toimittanut asianajajalleen 4.11.2004 päivätyn käsin kirjoittamansa ja allekirjoittamansa testamentiksi otsikoidun asiakirjan, josta ilmeni hänen tahtonsa määrätä omaisuutensa C:lle, mutta jonka nojalla ei ollut laadittu muotomääräykset täyttävää testamenttia. A kuoli 15.12.2004.

Koska testamentin moitteelle perintökaaren 14 luvun 5 §:ssä säädetty määräaika koskee vain perillisen saman lain 13 luvun 1 §:n nojalla nostamaa kannetta, X:llä oli testamentin saajana oikeus tuosta määräajasta riippumatta vaatia, että pesänjakaja ratkaisee perinnönjaon yhteydessä kysymyksen C:n hyväksi tehdyksi väitetyn testamentin olemassaolosta ja pätevyydestä. X:llä oli myös oikeus moittia pesänjakajan asiassa tekemää ratkaisua perinnönjaon moitteelle säädetyssä määräajassa.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein 4.11.2004 päivätyn asiakirjan ei katsottu olevan testamentti, vaan ainoastaan asianajajalle annettu toimeksianto testamentin laatimiseksi.

 

1 kommentti . Avainsanat: korkein oikeus, pesänjakaja, testamentti, hätätilatestamentti, holografinen testamentti